Tämä Dai-shihan Sveneric Bogsäterin kirjoittama artikkeli julkaistiin vuonna 1996 Ura & Omote -verkkojulkaisussa, mutta viesti on edelleen ajankohtainen.
Monet ovat kuulleet nämä sanat Japanissa viime kuukausien aikana. Monet ovat järkyttyneitä ja hämmentyneitä. Antakaa minun yrittää selittää, mitä sensei tarkoittaa.
Eräiden harjoitusten jälkeen Tokiossa hän tuli luokseni ja selitti, aloittaen sanoilla ”Leikin aika on ohi” näytettyään meille oikeiden kamaeiden tärkeyden. Harjoittelimme välineitä käyttäen; yksi hyökkäsi shinailla ja toinen puolustautui kahdella veitsellä. Sensei näytti, kuinka torjua viilto ylhäältä ja antoi sitten shinain Ishizuka-senseille ja veitset eräälle japanilaiselle shihanille.
Mutta shihan ei torjunut oikein, joten sensei meni hänen luokseen, näytti oikean kamaen ja sanoi: ”Uudelleen”. Hän teki kuitenkin tekniikan edelleen väärin, ja sensei sanoi: ”Uudelleen”. Japanilainen shihan teki yhä uudelleen väärin, joten sensei otti shinain Ishizukalta, sanoi ”Nyt torju” ja löi häntä kovaa, nopeasti ja oikeasti. Mies ei edelleenkään torjunut oikein, joten sensei löi häntä uudelleen ja uudelleen.
Häntä opetettiin ”kantapään kautta”; hän ei torjunut oikein ja tiesi sen, koska sensei löi hänen kamaensa läpi ja hakkasi hänen päähänsä reiän, mistä seurasi kipua ja verta. Niinpä sensei tuli ja sanoi: ”Leikin aika on ohi. Meidän täytyy näyttää todellisuus ja tämän harjoittelun voima.”
Katsoin häntä ja minun täytyi kysyä häneltä, tarkoittiko hän että meidän pitäisi piestä oppilaita. Vastaus oli: ei, mutta teidän täytyy olla tarkkaavaisempia oikeiden asioiden suhteen; teidän täytyy näyttää todellinen ninjutsu. Tämä antoi minulle jotain ajateltavaa, ja puhuttuani Hatsumi-sensein, Manakan, Ishizukan ja muiden shihanien kanssa ymmärrän sen nyt.
Olen huomannut, että monet ninjutsua harjoittelevat ihmiset elävät tietyssä harhaluulossa. He sanovat: ”Jos tämä tekniikka ei toimi, muutan sen vain henkaksi” tai ”Voin tehdä mitä haluan, koska ninjutsu on vapaa taito”.
Katsomme senseitä ja näemme henkilön, joka liikkuu vapaasti, improvisoiden, virraten… ja yritämme matkia häntä, unohtaen että hän on saavuttanut tämän tason 50 vuoden harjoittelun jälkeen. Nämä ihmiset luulevat tuntevansa perusteet, tuntevansa kihonin. Mutta kuinka he voivat luulla niin…?
Eri koulukunnissa on nimillä kihon tai –no kata tunnettuja ”tekniikoiden” sarjoja, jotka opettavat perusteita. Näitä perusteita ei opeteta taistelutekniikoina, vaan kehittymistämme varten. Jos kihonin tai –no katan ”tekniikat” eivät toimi, sinun ei pitäisi tehdä henkaa tai variaatiota.
Jos tekniikka ei toimi, se ei tarkoita, että tekniikka olisi väärä tai ei sopiva juuri sinulle. Se tarkoittaa, että taijutsusi tai kamaesi ei ole oikein. Sinun täytyy jatkaa perusteiden harjoittelua tuhansia ja tuhansia kertoja, ennen kuin todella tunnet ne. Nuo perusteet ovat olemassa, jotta voisit kehittää taijutsuasi; saadakseen sinut ymmärtämään liikkumista, ajoitusta, kovuutta ja pehmeyttä.
Tämä on ehdottoman olennaista – kiertotietä ei ole.
Ja sitten, kun kihonisi ja –no katasi tulevat luonnollisesti vartaloosi, voit alkaa löytää ja luoda henkaa liikkeistä. Sensei sanoo kihonista ja –no katasta, että ”Godanin jälkeen niillä tulee olemaan omat kasvonsa, mutta ei ennen sitä”.
Sinä ja minä olemme normaaleja. Haluamme tehdä kaikki ne asiat, joita sensei opettaa meille. Sensei näyttää monia erityisiä asioita, erityisiä liikkeitä, mutta hän myös sanoo: ”Se, mitä minä voin antaa teille, on tunne.
Teidän täytyy opiskella toisten opettajien kanssa oppiaksenne tekniikat.” Tunnetko todella perusteet, tunnetko todella katat? Mistä henkasi kumpuaa? Paljonko on omia kasvojasi, paljonko on jäljellä opittavaksesi ja sinulla annettavaksi muille? Kuinka pitkälle olet tullut valaistumisessasi, taijutsun ja sen, mikä on mitä ymmärtämisessä? Monia kysymyksiä, tiedän, mutta tiedän myös, että on tarpeen kysyä niitä itseltäsi ja löytää vastaukset. Mikä on tekniikkaa ja mikä tunnetta. Miten yhdistää nämä ja milloin ja miksi.
Kova tie on olla kriittisempi itseäsi kohtaan ja olla oikeellisempi kamaeissasi, sen ohella, ettet satuta muita. Tunne on tärkeää ja niin on myös intuitio. Mutta tie harjoitteluun ja oivaltamiseen on käydä läpi tuhansia ja tuhansia tunteja oikeellista perusteiden harjoittelua.
Niinpä toivotan sinulle onnea perusteidesi kanssa ja ”keep on going”.