Sensei Takamatsu Toshitsugu Uō

Takamatsu sensei

Takamatsu Toshitsugu (etunimeltään alun perin Hisatsugu) syntyi 10.3.1887 Akashissa, Hyôgon piirikunnassa. Lapsena Takamatsu oli sairasteleva ja heikko. Hänen luokkatoverinsa kiusasivat häntä usein, kaataen hänet maahan ja sitoen hänet köydellä. Häntä sanottiin “itkupilliksi”. Takamatsun isä ei ollut tyytyväinen, koska hän halusi pojastaan sotilasta. Takamatsun isoisällä, Toda Shinryûken Masamitsulla, oli dôjô jossa hän opetti budôa, pääasiassa Shiden Fudô -ryû dakentaijutsua. Takamatsun isä pyysi Toda-senseiItä ottamaan pojan oppilaakseen, jotta tästä tulisi vähän vahvempi. Toda-sensei suostui, sanoen että budô vahvistaisi pojan ruumista ja luonnetta.

Jūtarō ja alkutaival

Jūtarō, joksi Takamatsua tuolloin kutsuttiin, alkoi käydä harjoittelemassa Toda-sensein dôjôlla joka päivä koulun jälkeen. Hän on sanonut, että aluksi hänestä tuntui kuin häntä olisi viety teuraaksi. Ensimmäiseen vuoteen Toda-sensei ei suostunut opettamaan hänelle mitään, vaan vanhemmat oppilaat paiskoivat häntä ympäri dôjôa kunnes hän vuosi verta.

Nuori poika kuitenkin toipui nopeasti ja unohti edellisen päivän kovuudet palaten aina seuraavana päivänä heiteltäväksi. Vuoden pieksemisen kuluttua Toda-sensei alkoi opettaa hänelle joitain tekniikoita.
Admonition by Toda Shinryûken Masamitsu

  1. Know the wisdom of being patient during times of inactivity.
  2. Choose the course of justice as the path for your life.
  3. Do not allow your heart to be controlled by the demands of desire, pleasure or dependence.
  4. Sorrow, pain and resentment are natural qualities to be found in life. Therefore, work to cultivate an immovable spirit.
  5. Hold in your heart the importance of family loyalty, and pursue the literary and martial arts with balanced determination.

Edistyminen ja Kiina

Harjoittelun aloittaessaan Takamatsu oli 9-vuotias. Hänen harjoittelunsa alkoi Shinden Fudô-ryû dakentaijutsusta, ja hän saavutti menkyo kaidenin 13-vuotiaana. Myöhemmin hän oppi Kotô-ryû koppôjutsua sekä Togakure-ryû ninjutsua, tosin jälkimmäistä hän piti kovin pitkästyttävänä eikä ollut siitä kovin innostunut; alussa harjoittelu käsitti lähinnä juoksemista lankkua pitkin ylös. Osana Kotô-ryû harjoittelua Takamatsu hakkasi kiviä sormillaan ja varpaillaan, kunnes ne vuotivat verta.

Nuorella Takamatsulla oli lempinimiä kuten Kotengu (pikku tengu) sekä Kikaku (paholaisen sarvet), koska hän oli loputtoman itsepäinen eikä koskaan antanut lyödä itseään maahan. Näihin aikoihin Takamatsu otti jo vastaan Toda-sensein dôjô lle esitettyjä haasteita. Ottelussa erään Musashi-ryû taijutsu edustajan kanssa hänen toinen korvansa vahingoittui, mikä tarkoitti sitä, ettei häntä kuulonsa takia enää voitu hyväksyä armeijaan.

13-vuotiaana Takamatsu ryhtyi harjoittelemaan Takagi Yôshin -ryû jûtaijutsua Mizuta Yoshitarō Tadafusan dôjôlla. Hän saavutti menkyo kaidenin 16-vuotiaana. Näihin aikoihin hän tapasi myös Ishitani Matsutarô Takakagen, josta tuli hänen kolmas opettajansa. Ishitani-sensei kuoli Takamatsun käsiin 1909, jättäen hänelle Kukishinden-ryû happô bikenjutsun sekä Gikan-ryû koppôjutsun.

Hieman tämän jälkeen armeijaan kelpaamaton Takamatsu lähti Kiinaan, jossa hän työskenteli useita vuosia eri sotaherrojen palveluksessa Mongoliassa ja Mantšuriassa kehittäen ja testaten taitojaan. Hän sai jokseenkin pelätyn maineen sekä lempinimen Mōko-no-tora (Mongolian tiikeri). Takamatsu oppi myös useita kiinalaisia ja korealaisia taistelutaitoja.

21-vuotiaana Takamatsu palasi Japaniin. Hän oli sairastunut jonkinlaiseen keuhkosairauteen (mahdollisesti tuberkuloosiin) sekä beri-beriin, ja meni paikalliselle lääkärille, joka ei uskonut että hän enää toipuisi. Takamatsu oli majoittunut isoäitinsä luokse, mutta päätti lähteä, ettei aiheuttaisi tälle vaivaa. Hän nousi Koben lähellä sijaitsevalle vuorelle vain kaksi säkkiä riisiä mukanaan. Hän oli niin huonossa kunnossa, että hänen täytyi ryömiä viimeinen osa matkaa.

Takamatsu sensei ja Iwami Nangaku

Haasteottelut

Takamatsu asui vuorella noin vuoden, majaillen rakentamassaan kahden tatamin kokoisessa majassa (~2×2 m), jutellen eläimille ja syöden raakaa riisiä, hedelmiä, pähkinöitä ym. Vähitellen Takamatsun terveys alkoi parantua, ja hän alkoi taas harjoitella. Hän hakkasi puita ja kiviä käsillään ja jaloillaan, kunnes hänen kyntensä olivat 5 mm paksut (myöhemmin hän tarvitsi puutarhatyökaluja leikatakseen niitä).
Muutettuaan pois vuorelta Takamatsu palasi Kiinaan lisäämään taitojaan ja mainettaan. Hänestä tuli mm. kiinalais-japanilaisten taistelutaitojen yhdistyksen puheenjohtaja. Kiinassa oleskellessaan Takamatsu myös opetti budôa; jossain vaiheessa hänellä sanotaan olleen yli 1000 oppilasta 1.

Takamatsu joutui myös ottamaan vastaan paljon haasteita, jotka olivat tuohon aikaan tavallinen tapa ylläpitää omaa ja koulunsa mainetta. Ottelut päättyivät usein kuolemaan; toistakymmentä Takamatsun haastajaa menetti henkensä. Takamatsu ei hävinnyt yhtään ottelua.

Uusi oppilas ja seuraaja

Nuori Hatsumi sensei ja Takamatsu sensei

Takamatsu palasi jälleen Japaniin 1919. Hänestä tuli erään Tendai-temppelin (buddhalaisuuden suuntaus) pappi, ja hän avasi pienen hotellin/teehuoneen Kashiwabarassa, Naran piirikunnassa. Seuraavat vuodet Takamatsu eleli rauhallisemmin, harjoitellen budôa ja hoitaen liikettään. Hänellä oli tapana herätä hyvin aikaisin, ja hieroa itsensä joka aamu kylmään veteen kastetulla karkealla pyyhkeellä. Hän käveli joka päivä tunnin ajan 20 koiransa kanssa. Takamatsu myös maalasi paljon.

1957 Takamatsu otti viimeisen oppilaansa, Hatsumi Masaakin, joka matkusti viikonloppuisin Nodasta Kashiwabaraan 15 vuoden ajan. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana Takamatsu opetti Hatsumille koulujensa olennaiset tekniikat; seuraavat 12 vuotta olivat pääasiassa Shinken Gata – harjoittelua. Takamatsun opettaessa ennen harjoituksia ei koskaan lämmitelty, edes oikeita (teräviä) aseita käytettäessä. 80-vuotiaana Takamatsu lakkasi harjoittelemasta aktiivisesti, ja keskittyi Hatsumin harjoittelun valvomiseen.

1971 Takamatsu ilmoitti Hatsumille opettaneensa tälle kaiken, ja että Hatsumista tulisi hänen seuraajansa. 2.4.1972 Takamatsu kuoli 85-vuotiaana. Hänen naapurinsa olivat yllättyneitä kuullessaan, että Takamatsu oli ollut vanhan ninjutsu-tradition päämies. Hatsumi oli Takamatsun oppilaista ainoa, joka osallistui hautajaisiin. Hatsumi suoritti myös hautajaisissa esikoispojalle kuuluvan rituaalin. Kun Hatsumi Takamatsun kuoltua perusti Bujinkan dôjôn tältä saamiensa koulujen välittämiseksi, hän nimesi sen opettajansa mukaan, joka hänen mielestään oli ollut todellinen bujin (divine warrior).


1 – Mitä ilmeisimmin kyse ei ollut henkilökohtaisista oppilaista, vaan hän opetti suuria ihmisjoukkoja

Tällä sivulla olevien kuvien Copyright: (c) 1997 Bujinkan Densho Sanmyaku (Bujinkan Honbu Dōjō / Bujinkan Zenshin ry.)